Elinkeinoelämän keskusliitto julkaisi maaliskuussa neljä koko maailman kehitystä vuoteen 2020 asti kuvaavaa skenaariota. Skenaarioiden avulla pohditaan, miltä maailma näyttää talouskriisin jälkeen ja miten Suomen asema tulee kehittymään. Kuten EVA:n skenaarioiden, myös Pohjois-Pohjanmaan tulevaisuusskenaarioiden on tarkoitus auttaa päättäjiä tunnistamaan mahdollisuuksia ja antaa heille työkaluja, joiden avulla tulevaisuuteen varautuminen olisi edes hitusen helpompaa. Ennustuksia ne eivät ole.
EVA:n ja Capful Oy:n työstämiin strategioihin ”Länsi luo nahkansa”, ”Kiinalaista kapitalismia”, ”Blokkien taisto” ja ”Stimulus ja Romahdus” voi tutustua EVA:n verkkosivuilla:(http://www.eva.fi/index.php?m=2&show=373). Sivuilta löytyy myös kirjailija Juha Itkosen näkemys jokaisesta skenaarioista novellimuodossa. Erittäin mielenkiintoista!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Koetin edellisessä blogikirjoituksessa herätellä kysymystä siitä, mitä voisivat olla tulevaisuuden tärkeimmät muutostekijät Pohjois-Pohjanmaan näkökulmasta. Myös EVA:n skenaarioraportissa listataan ”kohtalonkysymyksiä ja epävarmuustekijöitä”. Ne ovat joukko globaaleja ilmiöitä, joiden ajatellaan vaikuttavan maailman kehitykseen seuraavien vuosikymmenten aikana.
VastaaPoistaLista näyttää seuraavanlaiselta:
- Kansainvälisen yhteistyön kehitys
- Maailmankaupan kehitys
- Yhteiskunnallisten ja taloudellisten uudistusten painopiste
- Maailmantalouden kriisin kehitys
- Geopolitiikan, kansainvälisten suhteiden ja maantieteellisten alueiden kehitys
- Ekologisen epätasapainon kehitysnopeus ja muutosten voimakkuus
- Energian ja raaka-aineiden riittävyys
- Teknologioiden kehitys
- Kilpailu osaajista
- Arvojen, uskontojen, kulttuurien ja terrorismin kehitys
(Lähde: EVAn globaalit skenaariot – Tulevaisuuden pelikentät; Elinkeinoelämän valtuuskunta ja Capful)
Mielestä Pohjois-Pohjanmaan näkökulmasta mielenkiintoisimmalta ”kohtalonkysymykseltä” vaikuttaa kilpailu osaajista. EVAn raportissa kysytään: ”Miten kovaksi kilpailu maailman parhaista aivoista ja käsistä kehkeytyy?”
Samaa asiaa voi pohtia myös kansallisesti. Tuleeko osaaminen keskittymään Suomessa tulevaisuudessa tietyille alueille? Virtaako väki etelään? Pystyykö Oulu edelleenkin tuottamaan ja hyödyntämään korkeateknologista osaamista? Millaista osaamista tarvitaan Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 2030 ja miten sitä saadaan seudulle?