Maakuntasuunnitelman aineksia kesäkuun lopulla

Skenaarioita on aukikirjoitettu uudelleen ja toimintaympäristön muutostekijöitä jäsennelty maakuntaliiton projektityöryhmän toimesta. Tänään työn vaiheita ja välituloksia esitellään parhaillaan maakuntahallituksessa.

Tulevaisuustyöskentelyn tuotokset valmistuvat kesäkuun loppuun mennessä. Työskentelyn tuotoksia, joissa yhtenä osana on hyödynnetty blogi ja blogikyselyyn vastaukset, esitellään vielä täällä blogissa ja maakuntaliiton sivuilla.

Kiitos tässä vaiheessa kaikille lukjioille, kyselyyn vastanneille ja blogia kommentoinneille.

Tulevaisuuslaboratoriosta terveisiä

Nelisenkymmentä maakunnan kehittäjää kokoontui 19.5. viisaiden päidensä kera pohtimaan mitkä ovat ne arvot, jotka luotsaavat maakuntaa tulevaisuuteen ja vuoteen 2030?

Voimassa olevan maakuntasuunnitelman arvoiksi on nimetty:
ihminen ja hänen hyvinvointinsa
oikeudenmukaisuus
vastuu ympäristöstä
luotettavuus
tasa-arvoisuus

Päivän kuluessa esille nostettiin mm. seuraavia arvoja, näkökulmia puntariin:

avoimuus, suvaitsevaisuus, ennakkoluulottomuus.
pohjoisuus
kohtuullisuus

Voitaisiinko kohtuullisen taloudellisen menestymisen ja pohjoisuuden (mitä se ikinä sitten tarkoittaakaan) periaattein saavuttaa hyvää elämää kaikille Pohjois-Pohjanmaalla 2030?

Skenaario: Talouden ja ympäristön tilan kohentuessa

- Keskittynyt aluerakenne, 3-4 keskusta (Oulu, Kuusamo, Kalajoki, Raahe)

- maaseutu kartanoituu – ympäristöstä ja ihmisistä pidetään huolta, green care

- väestö kasvaa, koulutettuja ja kouluttautuvia maahanmuuttajia, aktiiviset kansalaiset

- raideliikenne, nopea juna, rata Kuusamoon ja rannikolle, henkilöliikenne lentokentän kautta, lähiraideliikenne, autoton keskusta

- luovat alat kukoistavat, agro-energiaklusteri, matkailu – season holiday, uusia teknologialähtöisiä palvelukonsepteja - vientituote

- ruoan tuotannon kestävä kehitys parantanut sekä asenteellisesti että teknologisesti tuotantoketjussa

- aktiivinen verkostoituminen kansainvälisesti uuden median välityksellä -> kansainvälistyminen arkipäivää

- uusi johtajuus, obamania -> kansalaisten ääni kuuluu varallisuudesta riippumatta

- palveluyhteiskunta, polarisaatio vähenee, kun kaikilla mahdollisuus työntekoon

- julkinen sektori tiivistyy ja tehostuu, julkinen ja yksityinen tukevat toisiaan

- lähipalvelut – teknologia/logistiikka mukana, sähköinen kaupankäynti

- kulttuuri keskeinen kilpailuvaltti

Mummon mökki - 1. skenaario 2030

Tulevaisuuslaboratorion saldoa:

On tavallinen aamu Vihannin asutuskeskittymässä, Pohjois-Pohjanmaalla. Bonun aamu alkaa, kuten tavallista asutuskeskittymän 6 ja 14 vuotiaiden lasten koulutuksen ohjaamisella. Nuorille ei enää ole varsinaisia alueellisia kouluja, vaan opinnot suoritetaan 12 ikävuoteen asti suurimmaksi osaksi kotoa. Näin voidaan yhteiskunnan varat ohjata tehokkaasti ylempään koulutukseen ja näin ollen hyödyntää osaaminen kehitettäessä menetelmiä ja teknologioita ekokatastrofien torjuntaan. Aamupäivällä Bonu huolehtii, että hänen vastuualueen 12-14 –vuotiaat seuraavat suomeksi Italiasta toimitettua, koko EUn yhteistä yhteiskuntaoppia. Varsinkin tänään on tärkeää olla kuulolla, koska opiskellaan luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja ekologista yhteiskuntavastuuta. Samaan aikaan pienemmät opettelevat vanhempiensa johdolla käytännön toimia kulutuksen hillitsemiseksi työskentelemällä taloyhtiöiden energiatuottamoissa.

Bonu on muuttanut EUn alueelle ja Suomeen jo kaksikymmentä vuotta sitten Afrikasta. Hän muutti, koska hän koki, että Euroopan alueen talous- ja yhteiskuntapolitiikka oli silloin kehittyneempää kuin Afrikassa. Nykyisin eri maanosien välillä ei enää ole niin suuria eroja talouden ja tasa-arvoisuuden suhteen. Yhteiskunta ei enää ole kilpailuyhteiskunta vaan ennemminkin korostetaan tämänhetkisen tilanteen säilyttämispyrkimyksiä. Lähes kaikki tarvittavat fyysiset palvelut tuotetaan lähiympäristössä ja esimerkiksi kaikille tarjottavat terveydenhuoltopalvelut tavoittaa nopeasti ja edullisesti sähköisten kanavien kautta. Iltapäivällä Bonun täytyy matkustaa Oulu-keskukseen, jossa on tarjolla erikoistuneita lääkäripalveluja, joita vain harvoin käytetään, koska nämä erityispalvelut kuormittavat suuresti yhteiskuntaa.

Asumattoman alueen halki julkisella matkustussukkulalla, joka saa liike-energiansa maan magneettikentästä, matkatessaan Bonu pohtii syyllisyydentuntoisesti matkan tarpeellisuutta. Tämä on kuitenkin jo toinen kerta kuuden kuukauden aikana, kun hän poistuu julkisia kuljetusvälineitä käyttäen asutuskeskittymän ulkopuolelle. Hän käy holografiamatkalla vanhalla kotipaikallaan Afrikassa lähes kuukausittain ja lähes yhtä usein hän sukuloi holografisesti Pohjois-Amerikassakin, mutta fyysisen matkustelun tarve saa hänet voimaan lähes pahoin. Onneksi hän ei ole hankkinut täysin uusia vaatteita moneen vuoteen. Teollisen tuotannon romahduttaminen on helpottanut maan ilmaston vaihtelun kontrollointia, mutta kaikki ylimääräinen kulutus on vaikea perustella kulutuksenkontrollointiyksikölle. Kontrollointitekniikan kehittäminen on haastavaa näissä olosuhteissa, kun Euroopan taloudellinen tilanne on tiukka.

Häntä hieman hirvittää myös se, että hänen käyntinsä liittyy raskauteen. Muuten kyseessä ei olisi ongelma, mutta lapsi on hänen ja hänen miehensä kolmas. Maan väkiluku ei saisi enää kasvaa. Suomen alueen väkiluku on tiukan kontrollin ja syntyvyyden säännöstelyn avulla saatu pysymään 5 miljoonan tietämillä jo kymmeniä vuosia, Pohjois-Pohjanmaan väkiluku on 900 000 (entinen Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Kainuu). Suomen valtiota ei enää ole vaan Suomi on eräänlainen Eurooppalainen provinssi, joka on jakautunut kolmeen alueeseen: Pohjois-Pohjanmaa, Karjala ja Vakka. Lasten kautta kyllä asutuskeskittymän yhteisö saa lisää talkootyövoimaa, mutta kokonaisuutta hallitseva suomen provinssin johtaja on puheissaan antanut ymmärtää, että tehokkuus ei ole tae hyvästä elämästä.

Antin silminnäkijä raportti tulevaisuuslaboratoriosta

Eniten tulevaisuustyöpajassa Oulussa 29.4. kiinnitti huomiota osallistujien ikä- ja sukupuolirakenne. Enemmistö tulevaisuustyöskentelyyn osallistuneista henkilöistä oli keski-ikäisiä miehiä. Naisia kyllä oli mukana mukavasti, mutta nuoria ei juurikaan. Tosin esimerkiksi Oulun yliopiston ylioppilaskunnasta oli mukana edustaja. Ikärakenteen painottuminen on ymmärrettävää. Osallistujat olivat Pohjois-Pohjanmaan, sen kuntien ja oppilaitosten virkamiehiä, joiden näkemys maakunnan tulevaisuuteen on tärkeää ottaa huomioon jo heidän virkojensa puolesta. Tulevaisuuteen varautuminen on yksi osa heidän työtään.

Keskustelu oli vilkasta ja pohjautui vahvaan paikalliseen asiantuntemukseen ja käytettävissä olevaan tausta-aineistoon. Ehkä tästä johtuen listatut muutostekijät eivät olleet kovinkaan yllättäviä. Ne olivat konkreettisia ja hyvin uskottavia. Vuosi 2030 koettaa jo pian.

Lounaan jälkeen noin 50 henkilöä neljässä ryhmässä alkoi työstää vaihtoehtoisia tulevaisuusskenaariota. Kehitystä eniten ohjaaviksi tekijöiksi nähtiin maakunnan väestön sisäisen keskittyminen, väestön ikääntymiskehitys ja taloudelliseen olosuhteisiin liittyvät kysymykset. Ympäristöteema korostui keskusteluissa myös vahvasti. Ilmastonmuutoksen ja ympäristön tilan kehittymisen mahdolliset vaikutukset Pohjois-Pohjanmaahan halutaan ottaa huomioon.

Voit katsoa työpajojen skenaarioita oheisesta linkistä. Kommentteja skenaarioista voit kirjoittaa tänne. Arja ja Ilpo välittävät terveiset seuraavaan työvaiheeseen.

Wasteland vai Hyperland?

Viime keskiviikkona Oulussa kokoontui kymmeniä viisaita virallisia päitä miettimään Pohjois-Pohjanmaan tulevaisuuden skenaarioita.

Skenaariotyöpajoissa pohditiin mm. onko maakunta yksi iso mummola vuonna 2030? Kenties maaninen hypersuorittajien maakunta, jossa joko menestytään hurjasti tai syrjäydytään? Vaiko sittenkin ihan vaan vetovoimainen ja hyvä paikka elää monenikäisille.

Blogikyselyyn vastanneista joka kolmas on ollut sitä mieltä, että maakunnassa nyt asuvat nuoret eivät jää maakuntaan mielellään. Toisaalta yhtä moni on ollut sitä mieltä, että maakunnassa nyt asuvat nuoret jäävät mielellään.

Maakunnan kehittäjille tehtyyn kyselyyn (n=89) vastanneet ovat hieman optimistisempia, sillä yli 43 % vastanneista uskoo nuorten jäävän asumaan maakuntaan.

Mitä voisi seurata esimerkiksi siitä, että väkimäärä maakunnassa vähenisi radikaalisti?
Tai jos väkimäärä maakunnassa kasvaisi radikaalisti?
Tai jos todellakin on vain mummoja?

Oulu kaiken napa?

Voiko kotiseutusi ja Pohjois-Pohjanmaa pärjätä ilman Oulua ja teknologiaa?

Yksi kyselyyn vastanneista ilmaisee asian näin:

"Monipuolinen, moniarvoinen, Oulun kaupunkiseutuun tukeutuva maakunta, jossa yhdyskuntarakenne keskittyy erityisesti ratojen varteen. Oulun seudun teknologiakeskeistä imagoa pitäisi monipuolistaa ja brändätä myös "pehmeämpiä" arvoja osaksi kaupunkiseutua ja maakuntaa."


Kyselyyn on tähän mennessä vastannut 19 henkilöä ja kyselyyn voi edelleen vastata!
http://www.webropol.com/P.aspx?id=324619&cid=34551231

Anna

ps. Huomenna Oulussa kokoontuu maakuntaliiton ensimmäinen workshop, jossa työstetään maakunnan tulevaisuutta. Workshopista raportoidaan vappuaattona.

Pieni kysely Pohjois-Pohjanmaan tulevaisuudesta

Voit kertoa meille näkemyksesi Pohjois-Pohjanmaan tulevaisuudesta myös pienen kyselyn kautta. Vastaamaan pääset oheisesta linkistä: http://www.webropol.com/P.aspx?id=324619&cid=34551231

Raportoimme tuloksista vielä myöhemmin.

Hauskaa viikonloppua kaikille!

Haluatteko asua Pohjois-Pohjanmaalla?

Haluatko sinä asua tulevaisuudessa Pohjois-Pohjanmaalla? Tiistaina maakunnan alueella vaikuttaville eri alojen toimijoille lähetetyssä kyselyssä pyydettiin arvioimaan mm. seuraavanlaista väittämää:

”Maakunnassa nyt asuvat nuoret (15 – 25 -vuotiaat) asuvat täällä ja jäävät tänne mielellään”

Tällä hetkellä mielipiteet ovat jakautuneet kahtia. 35 % vastaajista ei usko, että nuoret olisivat valmiita jäämään Pohjois-Pohjanmaalle. 40 % luottaa maakunnan vetovoimaan ja uskoo, että valtaosa tämän hetken nuorista on valmis asumaan ja työskentelemään Pohjois-Pohjanmaalla tulevaisuudessakin. 25 % vastaajista suhtautuu kysymykseen neutraalisti.

Elinvoimaisessa maakunnassa kuuluu olla työ- ja koulutusmahdollisuuksia, kiinnostava kulttuurielämä, monipuoliset asumismahdollisuudet ja mahdollisuudet vaikuttaa oman elinympäristön kehitykseen. Mitä mieltä olette? Aiotteko jäädä tai muuttaa Pohjois-Pohjanmaalle? Millainen maakunnan pitäisi mielestänne olla? Missä päin maakuntaa haluaisitte asua?

Koetan löytää teemaan ympäriltä mielenkiintoista informaatiota. Maakunnan kehitys on kuitenkin riippuvaista siellä asuvista ihmisistä, eikä oikeastaan mistään muusta.

EVAn neljä skenaariota vuodelle 2020

Elinkeinoelämän keskusliitto julkaisi maaliskuussa neljä koko maailman kehitystä vuoteen 2020 asti kuvaavaa skenaariota. Skenaarioiden avulla pohditaan, miltä maailma näyttää talouskriisin jälkeen ja miten Suomen asema tulee kehittymään. Kuten EVA:n skenaarioiden, myös Pohjois-Pohjanmaan tulevaisuusskenaarioiden on tarkoitus auttaa päättäjiä tunnistamaan mahdollisuuksia ja antaa heille työkaluja, joiden avulla tulevaisuuteen varautuminen olisi edes hitusen helpompaa. Ennustuksia ne eivät ole.

EVA:n ja Capful Oy:n työstämiin strategioihin ”Länsi luo nahkansa”, ”Kiinalaista kapitalismia”, ”Blokkien taisto” ja ”Stimulus ja Romahdus” voi tutustua EVA:n verkkosivuilla:(http://www.eva.fi/index.php?m=2&show=373). Sivuilta löytyy myös kirjailija Juha Itkosen näkemys jokaisesta skenaarioista novellimuodossa. Erittäin mielenkiintoista!

Tulevaisuuden muutostekijät puntarissa

Pohjois-Pohjanmaan tulevaisuuden hahmottaminen on aloitettu tänään. Alueen päättäjiä, yrittäjiä, viranomaisia ja erilaisia yhdistyksiä on lähestytty tulevaisuuteen katsovalla kyselyllä. Samaan tapaan haluaisimme haastaa teidät, tämän blogin lukijat, pohtimaan Pohjois-Pohjanmaata vuonna 2030.

Yksi tänään lähetetyn kyselyn teemoista on maakunnan tulevaisuuteen mahdollisesti vaikuttavat muutostekijät. Kyselyssä asiaa lähestytään seuraavalla tavalla:

”Seuraavaksi pyydämme sinua tunnistamaan maakunnan toimintaympäristön muutostekijöitä sekä luonnehtimaan lyhyesti niiden vaikutuksia Pohjois-Pohjanmaan tulevaisuudelle. Muutostekijät voivat olla isoja havaittavissa olevia kehityskulkuja (ns. megatrendejä) tai vielä oraalla olevia ilmiöitä (ns. heikkoja signaaleja).”

Kyselyssä vastaajia pyydetään nimeämään ja kommentoimaan kaikenlaisia mahdollisia muutostekijöitä – poliittisia, taloudellisia, sosiaalisia tai vaikkapa teknologisia. Voidaan esimerkiksi pohtia, mitkä tekijät vaikuttavat alueen yritysten mahdollisuuksiin tulevaisuudessa? Kuinka käy maatalouden? Ovatko muutokset osa suuria globaaleja virtauksia, vai syntyvätkö ne paikallisella tasolla? Kumpi vaikuttaa Pohjois-Pohjanmaan tulevaisuuteen enemmän: ilmastonmuutos vai väestön ikääntyminen? Kyselyn vastauksista saatavia muutostekijöitä päästään toivottavasti esittelemään tälläkin areenalla.

Asiaa voi lähestyä myös pohtimalla riskejä ja mahdollisuuksia. Haluammekin kuulla, millaisia riskejä näette Pohjois-Pohjanmaan tulevaisuudessa. Millaiset tekijät voivat olla maakunnan kehitykselle haitallisia? Entä mitkä tekijät voivat tehdä maakunnasta tulevaisuudessa paremman paikan elää? Onko muutos kiinni kansainvälisistä, kansallisista vai paikallisista ilmiöistä? Muutostekijöitä selvittämällä koetetaan varautua tulevaan. Helppoa se ei ole, siksi olisikin hauska kuulla, mitä mieltä te olette tulevaisuudessa vaikuttavista voimista.

Jokaisella on varmasti oma kuvansa siitä, mitä on hyvä elämä ja millaisia edellytyksiä se asettaa kotiseudulle. Samoin kaikenlaiset ajatukset ja vastaukset ovat tervetulleita. Kirjoittakaa pitkälti, kommentoikaa lyhyesti, antakaa palautetta, keskustelkaa ja haastakaa toisianne. On mielenkiintoista nähdä, kuinka blogin lukijakunnan ajatukset vertautuvat tulevaisuus -kyselyn vastauksiin. Muistattehan, ettei blogi ole reaaliaikainen, vaan me hyväksymme ensin jokaisen kommentin.

Olkaa hyvät. Mitkä tekijät voivat tehdä Pohjois-Pohjanmaasta tulevaisuudessa paremman paikan elää? Mitkä tekijät taas mielestänne uhkaavat positiivista kehitystä?

Tervetuloa tulevaisuus 2030!

Nykyiset kaksi - ja kolmikymppiset ovat vuonna 2030 hyvästi keski-iässä. Millaisessa maailmassa ja maakunnassa silloin olisi mukava elää ja tehdä töitä? Ensimmäinen kannanoton paikka on pääsiäisen jälkeen tiistaina!

Näitä samoja seikkoja pohtivat Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntasuunnitelmaa laativat työntekijät ja asiantuntijat kuten esimerkiksi Ilpo Tapaninen ja Arja Keso-Laitinen työryhmineen.

Tämän blogin tarkoitus on raportoida tulevaisuuslaboratorio-työryhmän ajatuksista huhti-kesäkuun aikana. Kommentoimalla ja keskusteluun osallistumalla pääset vaikuttamaan suunnitteluun.

Ensisijaisesti keskustelua käydään omilla nimillä (ja iällä), mutta nimimerkilläkin voit kirjoittaa. Kaikki kommentit kuitenkin tsekataan ennen julkistamista, joten vallatonta keskustelua täällä ei ole tarkoitus käydä. Blogikeskustelu on määräaikainen ja se päättyy 5.6.2009.

Mikäli sinulla on jotain huomautettavaa tai kysyttävää blogista tai havaitset sensorista huolimatta asiattomuuksia lähettäisithän ystävällisesti sähköpostia osoitteeseen antti.eronen@neteffect.fi. tai anna.kantola@neteffect.fi. Jos haluat meiliisi tiedon uusista blogikirjoituksista saat ilmoittautumalla aktiivilukijaksi Antti Eroselle.