Voiko kotiseutusi ja Pohjois-Pohjanmaa pärjätä ilman Oulua ja teknologiaa?
Yksi kyselyyn vastanneista ilmaisee asian näin:
"Monipuolinen, moniarvoinen, Oulun kaupunkiseutuun tukeutuva maakunta, jossa yhdyskuntarakenne keskittyy erityisesti ratojen varteen. Oulun seudun teknologiakeskeistä imagoa pitäisi monipuolistaa ja brändätä myös "pehmeämpiä" arvoja osaksi kaupunkiseutua ja maakuntaa."
Kyselyyn on tähän mennessä vastannut 19 henkilöä ja kyselyyn voi edelleen vastata!
http://www.webropol.com/P.aspx?id=324619&cid=34551231
Anna
ps. Huomenna Oulussa kokoontuu maakuntaliiton ensimmäinen workshop, jossa työstetään maakunnan tulevaisuutta. Workshopista raportoidaan vappuaattona.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Voi tietenkin pärjätä, mutta miksi pitäisi pärjätä? Oulun ja maakunnan välinen vastakkainasettelu ei ole hedelmällistä eikä tuo mitään positiivista tullessaan. Hyvinvoinnista kilpailu kuntien ja alueiden välillä on hyväksi kaikille toimijoille kunhan se ei perustu toisten asukkaiden kuppaamiseen omille alueille veronmaksajille tai kiristämiseen yhteistoiminnalla.
VastaaPoistaTeknologia on hyvä kasvun lähde Pohjois-Pohjanmaalle mutta sen lisäksi tulee saada syntymään muitakin hyvinvointia luovia osa-alueita.
Mitä ne muut hyvinvoinnin luovat osa-alueet voisivat olla?
VastaaPoistaAnna
Tärkeintä olisi juuri luoda enemmän kuntien ja kaupunkien välistä yhteistyötä. Varsinkin Oulun lähimpien kuntien liittäminen osaksi Oulua tai muuten selvästi mittavampi yhteistyö alueen vetovoiman kasvattamiseksi olisi suotavaa. Olisikin juuri järkevää kehittää aluetta Oulun vetovoiman avulla ja luoda houkuttelevampi Pohjois-Suomen suurkaupunki, jossa ymmärrettäisiin, että kuntien erimielisyydet vain heikentävät Pohjois-Pohjanmaan asemaa entistä kovemmassa kilpailussa Suomen eri alueiden välillä. Esimerkiksi uuden yhdistyneen Seinäjoen kampanja on melko hyvä esimerkki siitä kuinka aluetta markkinoidaan muualle Suomeen.
VastaaPoistaVaikka Oulu on ollut lähes merkittävin kasvukeskus Suomessa usean vuoden ajan, niin ei saisi tukeutua vain tähän hyvän olon tunteeseen. Pitäisi kehittää alueen vetovoimaa yhdessä eri tahojen kanssa ja käyttää hyväksi esimerkiksi kuntaliitosten avulla etulyöntiasemaa suhteesssa muihin alueisiin.
Minkä takia esimerkiksi Oulun keskustan kehittämistä kritisoidaan sen hinnalla tai muilla vastaavilla syillä? Eikö ole järkevää sijoittaa tulevaisuuteen juuri tällaisilla kaupungin kasvoja kohottavilla toimenpiteillä. Kaupungin keskusta on kuitenkin kaupungin tärkein näyteikkuna muualta Suomesta tuleville ihmisille.
Kuitenkin on totta, että kehittämistä on jo tehty huomattavasti 10 vuoden aikana ja suunta on ollut oikea. Oulussa on ymmärretty suunnitella tulevaisuutta juuri kasvuennusteiden pohjalta, mutta muistetaanhan, ettei tehdä Oululaisille tyypilliseen tapaan liian pientä tai juuri sillä hetkellä sopivaa. Aina pitää jättää hieman kasvun varaa.
Teknologiateollisuus on tärkeä osa Oulua ja hyvä kasvun lähde, mutta pitäisi kehittää myös uusia kehittymisen suuntia. Oulussa on Suomen suurimpia yliopistoja, mutta voi vain ihmetellä, miksi niin suuri osa Oulussa valmistuneista joutuu muuttamaan työn perässä muualle Suomeen.
Ainakin matkailun saralla Oulussa pitäisi ottaa oppia muualta Pohjois-Suomesta. Pitäisi luoda joku Kemin Lumilinnan tapainen turistikohde, joka houkuttelisi ihmisiä ulkomaita myöten. Myös merellisyyttä ja pohjoisuutta pitäisi osata markkinoida paremmin.
Tärkeintä olisi juuri luoda enemmän kuntien ja kaupunkien välistä yhteistyötä. Varsinkin Oulun lähimpien kuntien liittäminen osaksi Oulua tai muuten selvästi mittavampi yhteistyö alueen vetovoiman kasvattamiseksi olisi suotavaa. Olisikin juuri järkevää kehittää aluetta Oulun vetovoiman avulla ja luoda houkuttelevampi Pohjois-Suomen suurkaupunki, jossa ymmärrettäisiin, että kuntien erimielisyydet vain heikentävät Pohjois-Pohjanmaan asemaa entistä kovemmassa kilpailussa Suomen eri alueiden välillä. Esimerkiksi uuden yhdistyneen Seinäjoen kampanja on melko hyvä esimerkki siitä kuinka aluetta markkinoidaan muualle Suomeen.
VastaaPoistaVaikka Oulu on ollut lähes merkittävin kasvukeskus Suomessa usean vuoden ajan, niin ei saisi tukeutua vain tähän hyvän olon tunteeseen. Pitäisi kehittää alueen vetovoimaa yhdessä eri tahojen kanssa ja käyttää hyväksi esimerkiksi kuntaliitosten avulla etulyöntiasemaa suhteesssa muihin alueisiin.
Minkä takia esimerkiksi Oulun keskustan kehittämistä kritisoidaan sen hinnalla tai muilla vastaavilla syillä? Eikö ole järkevää sijoittaa tulevaisuuteen juuri tällaisilla kaupungin kasvoja kohottavilla toimenpiteillä. Kaupungin keskusta on kuitenkin kaupungin tärkein näyteikkuna muualta Suomesta tuleville ihmisille.
Kuitenkin on totta, että kehittämistä on jo tehty huomattavasti 10 vuoden aikana ja suunta on ollut oikea. Oulussa on ymmärretty suunnitella tulevaisuutta juuri kasvuennusteiden pohjalta, mutta muistetaanhan, ettei tehdä Oululaisille tyypilliseen tapaan liian pientä tai juuri sillä hetkellä sopivaa. Aina pitää jättää hieman kasvun varaa.
Teknologiateollisuus on tärkeä osa Oulua ja hyvä kasvun lähde, mutta pitäisi kehittää myös uusia kehittymisen suuntia. Oulussa on Suomen suurimpia yliopistoja, mutta voi vain ihmetellä, miksi niin suuri osa Oulussa valmistuneista joutuu muuttamaan työn perässä muualle Suomeen.
Ainakin matkailun saralla Oulussa pitäisi ottaa oppia muualta Pohjois-Suomesta. Pitäisi luoda joku Kemin Lumilinnan tapainen turistikohde, joka houkuttelisi ihmisiä ulkomaita myöten. Myös merellisyyttä ja pohjoisuutta pitäisi osata markkinoida paremmin.
Pohjois-Pohjanmaan 2020 maakuntasuunnitelmassa on listattu viisi (5) klusteria (s.51, pdf-sivu 26). Klusterit jakaantuvat rahoituksen tekijöihin ja saajiin. Nämä vielä erikseen nopeisiin ja hitaisiin.
VastaaPoistaEsim. koulutusta, suunnittelua ja viranomaistoimintaa ei voida tehdä ilman että joku rahoittaa ne. Vastaavasti hyvinvointipalveluilla voidaan nähdä taloudellista hyötyä tuottava funktio mutta sen toteutuma on huomattavasti hitaampi kuin esim. tietotekniikan alan päivittäin myytävien sovellusten. Rahoitus tulee saada joko alueella tehtävän työn ja tuotannon (verotettavasta) lisäarvosta tai alueen ulkopuolelta tukena. Ulkopuolinen tuki ei liene mielekästä koska silloin myös päätöksenteko on siellä missä rahahanakin on.
Klustereista mielestäni tärkein on neljä (4) perustoimialaa kokoava. Kaikki toimialat ovat kustannusomavaraisia ja kykenevät luomaan jaettavaa hyvinvointia nopeallakin aikajänteellä eikä vasta vuosikymmenien kuluttua.
Alueella on huomattavasti sellaisia luonnonarvoja joita jalostamalla ja vaihtamalla muihin hyödykkeisiin voidaan saada hyvinvointia alueelle. Kaivos- ja mineraalituotanto on saanut hyvin uutta alkua, uudistuvissa luonnonvaroissa olisi vielä valtavasti työtä niin marjanpoiminnassa kuin sen jatkojalostamisessa hilloiksi, keitoiksi ym. ja edelleen myymisessä maailmalle. Koko ketjussa olisi työtä monen tasoisen osaamisen ihmisille mutta jostakin syystä edelleen puu menee selluna meiltä ulos Oritkarista hyvin vähän jalostettuna. Matkailussa on samaten paljon kehittämisen varaa johon tarvitaan muunkin Suomen apua että kulkuyhteydet ym. infrastruktuuri voi vastaanottaa suuremmat määrät turisteja.
Pohjois-Pohjanmaalla on tuotannontekijöitä kaikille klusterin osille. Työvoimaa on tarjolla runsaimmin, heikoiten ilmeisimmin pääomia.
Matkailun, puun sekä metallinjalostamisen saroilla on valtavasti hyödynnettäviä resursseja joihin tulisi saada väkevää pontta kehitykseen. Luonnonvara-ala lienee kovimman paikan edessä mutta senkin kanssa tulee keinot keksiä, alueella on paljon vahvuuksia pärjäämään vastaisuudessakin.